Autististen lasten kehityksen tukeminen Pam Pam Pam -pelin avulla

Me olemme Márti ja Robi – mies ja vaimo, molemmat erityisopettajia – sekä tyttäremme Nóra, joka tuo yliopisto-opiskelijana mukaan raikasta intoa. Olemme työskennelleet autististen lasten kanssa noin kaksikymmentä vuotta, ja meitä ohjaa yhteinen tavoite: että autistiset lapset tuntisivat olonsa kotoisaksi pelipöydän ääressä.

Pam Pam Pam on suunniteltu niin, että se rakentuu autismille tyypillisen kognitiivisen profiilin vahvuuksille – systematisointikyky, visuaalinen yksityiskohtien tarkkailu, sääntöjen noudattaminen. Pelipöydän ääressä tämä ajattelutapa voi muuttua luontevaksi eduksi eikä esteeksi.

Rytmiset tavut autistisen lapsen puheen tueksi

Puhumattomille tai vähän puhuville lapsille rytmisten, yksinkertaisten tavujen sanominen on helpompaa kuin monimutkaisten sanojen: lapsen ei tarvitse muodostaa lausetta vaan sanoa kolme samanlaista tavua. Pam Pam Pam -rytmi tukee puheen aloittamista, mikä on erityisen arvokasta, kun puheen kehitys on viivästynyt.

Bilabiaalinen klusiili /p/, avoin vokaali /a/ ja bilabiaalinen nasaali /m/ kuuluvat varhaisimpiin ja helpoimmin tuotettaviin äänteisiin: kaikki kolme ilmaantuvat ensimmäisen kerran jokelteluvaiheessa (Jakobson, 1941; Vihman, 1996). Jos lapsi pystyy sanomaan pelin nimen, se voi antaa onnistumisen kokemuksen jo ensimmäisillä minuuteilla.

Autististen lasten kehityksen tukeminen Pam Pam Pam -logiikkapelillä

Autistinen lapsi pelaa Pam Pam Pam -lautapeliä ammattilaisensa kanssa

Vaikka ei puhu, silti pelaa

Suunnittelimme pelin niin, että sitä voi pelata täysipainoisesti ilman puhetta. Tehtävänä ei ole huutaa vastausta, vaan ”asetella esiin” ajatuksensa. Lapsi valitsee kiekot kiekkotarjottimelta ja asettaa ne vastausnauhalle. Tämä liikesarja on itsessään viestintää.

Kiekot ja vastausnauha rakentuvat pitkään tunnetulle AAC-periaatteelle: lapsi valitsee, kokoaa ja luovuttaa merkin (Selektio–Konstruktio–Transaktio). Pam Pam Pam ei korvaa lapsen viestintäjärjestelmää, mutta se harjoittaa samaa toimintasarjaa.

Autististen lasten kehityksen tukeminen – 3 kommunikaatiotasoa

Kaikki kolme ovat samanarvoisia – lapsi voi liikkua niiden välillä vapaasti.

Vain nauha

Matalin kynnys. Nauhan asettaminen on itsessään täysi vastaus. Mitään sanallista suoritusta ei odoteta.

Nauha + osoittaminen

Lapsi laskee nauhan ja osoittaa kiekkoja. Ensimmäinen askel kohti tarkoituksellista jakamista – huomio suuntautuu ympäristöön.

Nauha + osoittaminen + ”Pam Pam Pam”

Lapsi laskee nauhan, osoittaa kiekkoja ja sanoo: ”Pam Pam Pam.” Foneettisesti yksinkertainen, rytmi tukee artikulaatiota.
Joka ei pysty sanomaan sitä ääneen, voi toistaa sen AAC-laitteella (esim. kommunikointipainikkeella) – se on yhtä pätevä vastaus.

Hakutaulu: kun ajatus tulee näkyväksi

Ammattilaisena on usein vaikea nähdä lapsen pään sisään: ymmärtääkö hän tehtävän vai arvaako hän? Hakutaulu on tätä varten. Tällä (laminoidulla) A4-arkilla lapsi käy logiikan läpi visuaalisesti, askel askeleelta.

Ammattilainen näkee tarkasti, missä lapsi etenee, mitä hän on ymmärtänyt ja mihin hän on juuttunut. Meidän ei tarvitse kysyä – vain havainnoida.

Autistinen tyttö esittelee, kuinka hakutaulua käytetään

”Punainen, ympyrä, viisi!” – turvallinen puheenvuoro

Lapsille, jotka ajattelevat valmiina lauserakenteina tai joita spontaani puhe ahdistaa, vapaa rupattelu on stressaavaa. Pam Pam Pam -pelin kieli on luonnostaan kiinteä: ”Punainen, ympyrä, viisi!” Sanoja ei tarvitse taivuttaa eikä sidesanoja tarvita – vain pelkät tosiasiat: Väri–Muoto–Arvo.

Tämä kiinteä kielellinen kaava antaa turvaa, eikä siinä ole sosiaalisia ansoja: ei ironiaa, ei odotuksia painotuksesta, ei kohteliaisuuskonventioita. Lasta, jolla on valikoiva puhumattomuus, onnistumisen kokemus ja ennakoitava kielellinen kehys voivat rohkaista ääntelemään.

Autistinen teini-ikäinen pelaa ystäviensä kanssa

Kompetenssin käänne

Sosiaalinen integraatio tarkoittaa usein sitä, että autistinen lapsi yrittää sopeutua. Pam Pam Pam -pelin inkluusiomalli ei perustu tähän: peli luo yhteisen tilan, jossa kumpikin kognitiivinen profiili käyttää omia vahvuuksiaan. Sääntöjärjestelmä on binäärinen – täsmää tai ei täsmää.

Käytännön kokemuksemme mukaan puhumattomat autistiset lapset purkavat visuaalisen tiedon usein nopeammin väriksi, muodoksi ja arvoksi kuin neurotyypilliset toverinsa – tämä on anekdoottinen havainto, jota ei ole mitattu järjestelmällisesti. Kutsumme tätä Kompetenssin käänteeksi: visuaalisen logiikan alueella autistinen lapsi pelaa kotikentällä.

Autistinen poika on asettanut vastausnauhansa korttinsa ja nostopakan väliin

Hiljainen yhteys: Yhteisen kolmannen voima

Monille autistisille lapsille suora katsekontakti ja pakollinen sanallinen vuorovaikutus ovat kuormittavia. Pelipöydän ääressä kaikkien huomio suuntautuu kiekkoihin ja vastausnauhaan – ei toisiin. Tämä kehys toimii Yhteisen kolmannen (Husen, 1996) periaatteella: ammattilainen ja lapsi eivät viesti suoraan keskenään vaan yhteisen esineen kautta.

Läsnäolo ja huomio ovat molemminpuolisia, mutta sosiaalinen kuorma on vähäinen. Lapsi on yhteydessä muihin pelin kautta – turvallisesti, omaan tahtiinsa, myös ilman sanoja. Miltonin (2012) kaksoisempatian lähestymistavan mukaan viestinnän vaikeus ei ole autistisen osapuolen yksipuolinen puute vaan kahden erilaisen ajattelutavan molemminpuolinen väärinymmärrys. Pam Pam Pam rakentaa tämän yli sillan – kutsumme sitä Kaksoisempatian sillaksi.

Ympäristön ja aistien strukturointi

Tilan visualisointi – kortinasettelutaulu, johon on piirretty siluetit. ”Kaikella on paikkansa.”
Ajan visualisointi – nostopakan paksuus näyttää, paljonko on jäljellä. ”Näkyvä loppu” tukee tehtävässä pysymistä.
Aistisuoja – harjoituskiekot ja nopat suljetussa, vuoratussa laatikossa: ei melua, ei vierimistä.
Tarranauha aistikanavana – ”ratina”-ääni ja fyysinen vastus antavat aistipalautetta. Aistihakuinen käyttäytyminen rakentuu osaksi peliä.

Tärkeää: Pam Pam Pam ei ole itsenäinen kehitysohjelma, eikä se korvaa autismikohtaista kehityksen tukea, puheterapiaa, erityispedagogisia tuokioita eikä psykologista tukea. Tässä kuvattu perustuu tekijöiden käytännön kokemukseen; vaikutukset voivat vaihdella lapsesta toiseen.